Taistelutekniikan perusteet

Yksintaistelun perusteet

Itselleen sopivimman pelivälineen selvittämiseen saattaa kulua aikaa ja erilaisia pelivälineitä kannattaakin kokeilla säännöllisin väliajoin. Kun pelivälineet on valittu voidaan boffaus aloittaa. Aloittamisen sujuvuuden lisäämiseksi kannattaa kiinnittää huomiota mm. seuraavanlaisiin asioihin:

·         Kummassa kädessä peliväline tuntuu paremmalta? Onko kahden käden aseissa oikea vai vasen käsi edellä?

·         Asennon on hyvä olla tukeva. Polvet kannattaa pitää kevyesti koukussa ja toinen jalka toista edempänä. Kumpi jalka tuntuu luontevammalta pitää edellä?
Vartalon paino on hyvä jakaa tasaisesti molemmille jaloille. Tämä mahdollistaa ketterän liikkumisen moneen suuntaan. Jos paino on esimerkiksi pääosin takana olevalla jalalla, eteenpäin lähteminen on hidasta ja kankeaa.

·         Lyö kohti. Iskut, jotka eivät osu mihinkään kuluttavat energiaa ja aiheuttavat lyöjälle peliteknistä haittaa. Pyri siis aina osumaan vastustajaan tai hallitsemaan vastustajan pelivälineitä.

·         Tunne aseesi. Osalla aseista saa hyökätä ainoastaan pistämällä, osalla taas voi lyödä tai koukkia. Ainoastaan asetyyppisi mukaiset osumat lasketaan.

·         Hahmota lyöntietäisyys ja ulottuvuus. Kuinka pitkälle sinä tai vastustajasi ylettytte lyömään liikuttamatta jalkojanne? Eri aseilla on erilainen ulottuvuus. Voit pysytellä vastustajan lyöntietäisyyden ulkopuolella reagoimalla vastustajan liikkeisiin.

·         Minkälainen on valmiusasentosi? Pidätkö asettasi edessäsi, alhaalla, ylhäällä tai sivulla? Tuntuuko puolustaminen luontevammalta kuin hyökkääminen?

·         Mieti ja kokeile, mitä eroja näillä asennoilla on mahdollisuuksiisi

o   liikkua

o   hyökätä

o   puolustaa?

·         Kokeile erilaisia otteita pelivälineestä. Miten erilainen ote vaikuttaa aseen tuntumaan ja käytettävyyteen?

·         Mihin kohtaan vastustajaa kannattaa lyödä?

Tarkastele viereistä kuvaa kilpimiehestä ja arvioi potentiaalisia lyömäpaikkoja.

o   Jalat ja pää ovat näkyvillä

o   Vartalo on kilven takana

o   Miekkakäden sormet ovat näkyvillä

o   Selkäpuoli on täysin suojaamatta

Helpoimmalta tuntuva kohde ei välttämättä ole aina paras kohde. Joka kerta kun teet hyökkäävän liikkeen, tulee miettiä miten vastustaja saattaa reagoida siihen.

Kasvoihin tähdätty hyökkäys saa vastustajan todennäköisesti nostamaan kilpeä, paljastaen enemmän vartaloa.

Vastustajan sormet ovat pieni ja nopeasti liikkuva osa, mutta osuessaan heikentää vastustajan tulevia hyökkäyksiä huomattavasti.

Selkä on vaikeasti saatavilla.

Jalkoihin lyöminen on hyvä vaihtoehto, mutta tuo mukanaan omat ongelmansa.
Alla oleva kuva osoittaa vastustajan reaktion ennustamisen tärkeyden. Saatat poistaa vastustajalta helposti jalan pelistä, mutta saat itse tappavan osuman päähän.

Kuinka tätä voisi välttää?

Osumien välttäminen

Boffaaja on yleensä haavoittuvimmillaan silloin, kun hän tekee hyökkäävän liikkeen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että hänen aseensa on välittömän puolustamisen sijaan hyökkäyskäytössä ja useimmiten vartalo ja/tai raajat lähellä vastustajaa. Tästä syystä on erityisen tärkeää vastustajan tekemien lyöntien välttäminen torjumalla tai väistämällä.

Vastustajan tekemän lyönnin osumisen voi välttää asettamalla oman pelivälineen vastustajan aseen ja itsesi väliin tai työntämällä omilla pelivälineilläsi vastustajan aseen syrjään. Yksinkertaisesti siis estämällä vastustajan lyöntien osuminen itseesi.

Aseistuksesi mahdollisuuksista riippuen hyökkäys ja puolustus kannattaa usein tehdä samanaikaisesti. Kilvellä ja miekalla tehtynä tämä liike saattaa muistuttaa seisaaltaan tehtävää punnerrusliikettä. Vuorotellen lyöminen ja torjuminen muistuttaa liikkeeltään enemmän melomista ja sen tehokkuus on elokuvien esimerkeistä huolimatta melko vähäinen. Edistynyt ja monipuolinen taistelutekniikka saattaa muistuttaa jopa tanssia, mutta siinäkin oleellisessa osassa on lähes aina hyökkääminen ja puolustaminen samanaikaisesti.

Vastustajan tekemän lyönnin osumisen voi välttää myös siirtymällä pois lyönnin alta eli ottamalla esimerkiksi askeleen sivulle. Kropan kokonaisvaltainen käyttö ja jalkatyö ovat merkittävä osa taidokasta boffausta. Omassa taisteluasennossaan kannattaakin aina miettiä mitä osia itsestään milloinkin jättää vastustajalle helpoiksi kohteiksi.

Torjuessaan ja väistäessään on tärkeää nähdä vastustaja. Vastustajan hyökkäykset kannattaa mahdollisuuksien mukaan torjua niin, että esimerkiksi kilpi ei peitä omaa näkyvyyttä. Vastustajan seuraavaa iskua on lähes mahdotonta ennakoida, jossei vastustajaa näe. Pelaajan silmät usein kertovat pelaajan aikeista. Seuraa vastustajasi silmiä ennakoidaksesi hänen seuraava liikkeensä.

Yksintaistelun perusteet pähkinänkuoressa:

·         Lyö vastustajaa.

·         Torju tai väistä vastustajan hyökkäykset.

·         Ilmoita omat osumasi välittömästi ja rehellisesti.

·         Keskity siihen mitä teet.

·         Pidä silmäsi auki, tarkkaile ja ennakoi vastustajan toimia.

·         Hyökkää ja puolusta samanaikaisesti.

Ryhmätyöskentelyn perusteet

Boffaus on pääsääntöisesti ryhmäkamppailulaji, joten toimiva yhteistyö oman joukkueen kanssa on tärkeää. Ryhmä voi olla yhdessä vahvempi kuin sen yksilöiden summa, mutta se vaatii tehokasta ja sujuvaa yhteistyötä. Jokainen ryhmä toimii ja kommunikoi eri tavalla, mutta on tiettyjä lainalaisuuksia, jotka nostavat ryhmän tehokkuutta aina. Oma joukkue kannattaa nähdä ensisijaisesti voimavarana ja yhteistyökumppanina.

Ryhmätyöskentelyssä tärkeintä on havainnoida oman ryhmän liikkeitä suhteessa vastustajan ryhmään. Heti tämän jälkeen tärkeintä on huolehtia kaverista. Kun seisot lähellä joukkuetoveria, voitte suojata toistenne selustaa ja keskittyä siihen mitä on edessänne. Usein tämä tapahtuu jonkinmuotoisessa rivimuodostelmassa. Riippumatta siitä, onko pelaajia kaksi vai kaksisataa, toimiva ryhmä järjestäytyy usein enemmän tai vähemmän riviä muistuttavaan muotoon. Riviin asettuminen tapahtuu usein luonnostaan. Tällöin kaikki joukkueen jäsenet pääsevät lyömään samaan aikaan. Jos joku pelaajista ei ole lyöntietäisyydellä, hänen panoksensa peliin voi olla olematon. Kaikkien kannattaa vaikuttaa vastustajaan samanaikaisesti, jottei vastustaja saa hetkellistä paikallista ylivoimaa.

Paikallinen ylivoima tarkoittaa sitä, että yhdessä tilanteessa toisella osapuolella on enemmän pelaajia, parempia aseita, enemmän pelitaitoa tai enemmän panssaria, vaikka vastapuolet olisivat muutoin lähtökohtaisesti samanlaisia. Paikallinen ylivoima syntyy esimerkiksi silloin, kun yhtä vastustajaa on lyömässä samanaikaisesti kaksi tai useampi oman puolen edustajaa. Vastustaja useimmiten häviää tilanteen.

Ylivoima syntyy kuitenkin ainoastaan, jos pelaajat ovat lyöntietäisyydellä. Tämä vaatii oman puolen pelaajien liikkeiden havainnointia. Yhteinen tavoite tai yhteinen vastustaja ei välttämättä riitä hyvään joukkuetyöhön. Oleellista on pyrkiä tavoitteeseen yhdessä. Alla esimerkkejä huonosta tavasta lähestyä vastustajaa ryhmänä,
kuvat 1.-3.

Oman joukkueen muodostelmaa voi hyödyntää vastustajan muodostelman kääntämiseen, heikentämiseen ja sumputtamiseen. Esimerkiksi leventämällä omaa riviä, vastustaja joutuu myös joko leventämään riviä tai kääntymään. Kun vastustaja ainoastaan kääntyy, syntyy paikallinen ylivoima. Kuva 4:ssä sekä vasemmalla että oikealla reunalla on vihreällä joukkueella hetkellinen paikallinen ylivoima. Tilanteen lopputulos riippuu todella paljon punaisen joukkueen ryhmätoiminnasta. Kuvat 5. ja 6. esittävät punaisen joukkueen vaihtoehtoja.

Kuva 4: Leveämpi rivi aiheuttaa vastustajalle ongelmia.

Usein pelikentällä on runsaasti liikkumatilaa ja harvat rivimuodostelmat saattavat hajota tai olla muutoin epäkäytännöllisiä. Tällöin on tärkeää osata ajatella itse ja muodostaa mahdollisesti pienempiä taistelupareja. Erityisen tärkeää taisteluparitoiminta on silloin, kun oman puolen pelaajilla on erilaiset varusteet. Esimerkiksi kilpimies voi keskittyä suojelemaan oman puolen keihään käyttäjää, jolloin keihäsmies voi keskittyä vastustajan päihittämiseen keihään ulottuvuuden avulla. Ylipäätään paremmin suojattu pelaaja pystyy toimimaan defensiivisesti eli suojelevasti, samalla kun vähemmän suojatut suorittavat ”tappamista.”

Viereisessä kuvassa pelaaja nro 1. ottaa kontaktin vastustajaan, mutta keskittyy elossa pysymiseen eli vastustajan osumien välttämiseen. Vastustajan huomio kiinnittyy pelaajaan 1, jolloin pelaaja 2. voi keskittyä vastustajan ”tappamiseen”.

Vastustajan on todella vaikea keskittyä ja menestyksekkäästi puolustautua usealta samanaikaiselta hyökkäykseltä. Tehokkaassa ryhmätoiminnassa on järkevää tavoitella tilanteita, joissa vastustaja joutuu taktisesti alakynteen. Oman joukkueen etua voi tavoitella myös ottamatta ollenkaan kontaktia vastustajaan.

Yksi hyvä vaihtoehto on kääntää vastustajaa liikkumalla tämän toiselle puolelle, kuten kuva oikealla esittää. Onnistuakseen, pelaajan 1. on tärkeää pysytellä juuri ja juuri lyöntietäisyydellä vastustajasta, jotta hän on vastustajalle aktiivinen uhka. Jos vastustaja ei reagoi pelaajaan 1., pelaaja 1. voi lyödä vastustajaa selkään. Jos vastustaja reagoi pelaajaan 1. ja kääntyy, pelaaja 2. lyö häntä selkään. Tällainen vastustajan ohi juokseminen voi olla hyödyllistä myös kun vastassa on useampi kuin yksi vastustaja.

Ryhmätyöskentelyn perusteet pähkinänkuoressa:

·         Tarkkaile ympäristöäsi – omaa joukkuetta sekä vastapuolta

·         Pidä huoli joukkuekavereista

o   Suojele suojatonta

o   Lyö kaverin kanssa samaan aikaan samaa vastustajaa

·         Liiku kentällä ja tavoittele hyviä paikkoja itsellesi sekä joukkueellesi

o   Hae paikallista ylivoimaa

o   Käännä vastustajaa

o   Lyö selkään aina kun mahdollista